Kohtaaminen

Mistä on kyse, kun tapaa ihmisen, jonka tarina on osin kuin omasi ja sinun kokemukset tai kertomukset kuin peilejä hänelle? Miten tuollainen kohtaaminen tuntuu usein jännityksenä kehossa, vaikka yhteys on puhdas ja molempien lähestymistapa rakkaudellinen? Tiedostan, etteivät sanat riitä tai ymmärrys, mutta haluan silti kertoa tuollaisten kokemusten valtavasta eheyttävästä voimasta.

Olen kulkenut pitkän henkisen kasvun ja avautumisen tien ja muuttunut ihmisenä. Minusta on tullut lempeämpi. Lempeys näkyy asenteessa ja tavassa kohdata kanssakulkijat, mutta myös oma itseni. Saatan tunnistaa toisen varjoja, ehdollistumia, ohjelmointeja ja kovaäänisen egon, mutta en osaa tuomita tai tuntea paheksuntaa. Reaktioni on korkeintaan yllättynyt tai koen, että on parempi ottaa etäisyyttä. Olen hyväksynyt tosiasian, etten voi muuttaa toista. Voin ohjata, haastaa tai kertoa oman kokemukseni ja totuuteni, mutta ihminen, jota ego hallitsee, pelästyy kohdatessaan totuuden, eikä sanoma millään tasolla kosketa. Totuus on vastenmielistä sellaiselle, joka ei ole läsnä omassa kehossaan, eikä tavoittele parasta versiotaan itsestä sydämen kautta. Henkiseen heräämiseen kuuluu se, että löytää rauhan itsen ja ykseyden välillä ja elää aktiivisena luottamuksessa.

Kohtaamisissa kaksi sydämen kautta elävää sieluntuttua tapaa. Yhteys vahvistaa sisäistä rakkautta itseä kohtaan, jolloin yhteys toiseen vahvistuu entisestään. Jokin vanha herää henkiin. Energia kiertää kehossa ja värähtelytaso nousee. Tällaisen kohtaamisen voi tunnistaa vain ihminen, joka on valinnut tulla itselleen tutuksi varjoja myöden ja ottaa vastaan kaiken sen mitä paljastuminen tuo tullessaan.

Monet tutut eivät pysty käsittelemään ajatusta heräämisestä tai tietoisuuden laajenemisesta. Tuomitseminen, pelästyminen ja kieltäytyminen kertovat siitä, kuinka välttyä ja suojautua altistumasta puhtaalle rakkaudelle, läsnäololle ja itselleen. Varjot eivät viihdy valossa.

Yhdessä olemme enemmän

Miten onnekas olenkaan, että minulla on monia hyviä ystäviä ja keskustelijoita lähipiirissä. Palan innosta kuulla, miten joku toinen on kokenut jonkin asian ja mitä hän on pohtinut. On ihanaa myös jakaa omia mietteitä ja kokemuksia. Parasta keskusteluissa on kuitenkin se, että oma ajatteluni muuttuu kuultuani toisen mietteitä ja oivalluksia. Tuolloin syntyy jotain uutta, jota en olisi voinut yksin synnyttää. Se on ihmisyydessä yksi kiinnostavimmista piirteistä. Olemme aina yhdessä enemmän, luomme yhdessä enemmän ja parempaa. Tekeminen jalostuu yhteydessä toiseen.

Joidenkin ystävien kanssa yhteys on lähes telepaattinen. Tiedämme toistemme mietteitä ja nauramme samoille asioille jo etukäteen. Tunteet tulevat ensimmäisinä läpi, ajattelu on samankaltaista. Synkronisiteetti yhdistää ja ilahduttaa.
Todellisia kohtaamisia ovat hetket, joissa uuden ihmisen tapaaminen ensimmäistä kertaa on tuntunut joka solussa. Tapahtumaan on liittynyt jotain erityistä, yleensä jokin tunne, ilo, liikuttuminen tai ihana tuttuuden tunne. Muistan useita kohtaamista elämäni aikana. Useampaa heistä en ole tavannut kuin tuon yhden ainoan kerran. Ripaus taikaa arjessa.

Oman lapsen kanssa yhteys on myös erityinen. Voin tulla kuulluksi ilman sanoja. Luemme toisiamme ja ymmärrämme tunnetilan. Tuolloin myös löytää tavan lohduttaa tai tukea toista hankalan tilanteen yli ja sen aikana. Koen tällaisen yhteyden lahjana, mutta se myös hämmentää. Helposti ylitulkitsee tai peilaa liiaksi toisen tunnetilaa omiin kokemuksiin ja tekee virhearviointeja. 

Kyse on yhdessä olemisesta, yhteydestä, ykseydestä ja muistoista, joita ei varmaksi muista. Läsnä on luottamus ja kunnioitus. Erityisen kaunista on silloin kuin yhteyden huomaa, ymmärtää ja alkaa sitä rakkaudella vaalia.   

Etsin vastauksia sisältäni, itsestäni. Voisin lukea filosofiaa, käyttäytymistieteitä tai vaikka psykogiaa fysiikan rinnalla, mutta on tullut aika pysähtyä ja soveltaa kaikkea opittua, koettua ja omaa sisäistä tietoa.
Ymmärrän tietämättömyyteni, mutta silti keskusteluihin, kirjoituksiin ja tapaamisiin löytyy aina uutta annettavaa, uutta pohdintaa, juuri minun erityinen tapa yhdistää, eritellä, tulkita tai luoda. Muutos pitää huolen uuden syntymisestä. Onkin olennaista löytää oma heimo, joukko ihmisiä, joita haluaa kuulla ja jotka haluavat kuulla juuri sinua.