Tag: minuus

Posted on

Sisäinen vahvuus

Viisaiden ystävien kanssa saa pohtia ja kuunnella omaa ääntään. Ymmärrys itsestä lisääntyy hyvien peilien avulla ja omaa ääntään kuunnellen. Täysikuu toi vanhoja ikäviä muistoja pintaan ja ensin tarkastelin niitä selkeästi vihastuneena ja kokien epäoikeudenmukaisuutta, kunnes sain kiinni tapahtumien tarkoitusperistä.

Tapahtumat ovat olleet kaikille niihin osallistuneille opastusta ja ohjausta parhaimmillaan. Voiko ihmistä mitenkään muuten paremmin auttaa näkemään itsensä, kuin tarjoamalla tunnepitoisia ja rankkoja tapahtumaketjuja, joissa kokee kaikkia mahdollisia tunteita syvästä pettymyksestä uskomattomaan onnistumisen tunteeseen? Vasta nyt monen vuoden jälkeen ymmärrän olla kiitollinen ja näen suuren kuvan. Sain juuri sen, mitä tarvitsin uuden askeleen ottamiseen ja pääsin lähemmäs sitä, kuka todella olen. Yksi verho laskeutui edestä ja omakuva tarkentui. Miten upeaa!

Olen vuosia toistanut, että elämme elämää oppiaksemme. Olen itsekin opetellut, harjoitellut ja lukenut paljon. Etsinyt viisautta kirjoista järjen kautta, harjoitellut ja halunnut ymmärtää. Ajattelua seuraa sana, mutta vasta kun ajatus ja sana muuttuvat teoiksi ja syntyy kokemuksia, alkaa uuden luominen ja todellinen oppiminen.
Koen, että elämme läpi erilaisia kokemuksia muistaaksemme keitä syvimmillään ja aidosti olemme. Kokemukset auttavat riisumaan suojia, joita on täytynyt kasvattaa selvitäkseen ihmiskokemuksesta tällä planeetalla. Kun ihminen jossain kohtaa elämässään näkee pilkahduksenkin siitä suuruudesta, kuka tosiasiassa on, alkaa sisäinen vahvistaminen ja vahvistuminen. Sisäinen vahvuus on tasapainoista vapautta ilossa. Tuo sisäinen vahvuus on valoa, jota alkaa tietoisesti vaalia ja hoitaa. Se on valoa, joka vapauttaa ihmisen antautumaan itselleen.

#omapiha
Posted on

Pyhä prosessi

Myrskyn jälkeen on tyyntä. Olen järjestellyt työhuoneella ja tehnyt löytöjä kirjahyllystä. Siivoaminen maadoittaa ihanasti ja puhdistaa tilan energiaa.

Äitini tuli tosi lähelle ja mieleen monella eri tavalla aamupäivällä. Vasta juuri tajusin, että tänään on tasan 6kk hänen kuolemasta. On ihmeellistä tuntea hengen läsnäolo ja rakkaus tuolta puolen. Saan vihdoin päästää irti, hän päästää irti ja siemen itää.

Tunnen voimakkaasti kuinka on uuden aika, kuinka jotain ihanaa on syntymässä, ja kuinka enemmän ja enemmän uskallan ja osaan päästää irti. Irtipäästäminen ei ole luovuttamista, se on suostumista. Suostumista johonkin, joka paljastaa sinun todellisen minän. Haluan nähdä alkuperäisen minäni, haluan riisua kaikki suojat, maskit, roolit, ehdollistumat ja paljastua. Se tuntuu maailman tärkeimmältä asialta juuri nyt.

Tuntuu ihmeelliseltä, että minussa on vieläkin jotain, mikä on piilossa. Jotta voi olla puhtaasti se, kuka on, on päästettävä irti, suostuttava ja antauduttava. Olen tuolla matkalla ja olen turvassa. Se, että on tärkeitä asioita, maistuu elämältä.

Who am I without an effort?
Posted on

Idealistin vapaus

En ole lähtenyt välttelemään uutisia tai pakoilemaan somekanavia, kuten niin moni herkkä ihminen sanoo tekevänsä. En kuitenkaan tieten tahtoen altista itseäni tiedolle tai tapahtumille, jotka tuntuvat vierailta tai täysin käsittämättömiltä. En tunne pelkoa maailmaa kohtaan, en tunne pelkoa kärsimystä kohtaan, enkä ota itseeni maailman tuskaa, sillä haluan pitää oman voimani ja katsoa kaikkeuteen rakkauden silmin. Yksin en voi pelastaa maailmaa, enkä usko sen olevan kenenkään tehtävä niillä keinoilla, jotka ihminen yksinkertaisuudessaan näkee tai ymmärtää.
Ehkä minulla on jokin sisäsyntyinen suodatin, joka huolehtii, että ympäristö säilyy siedettävänä ja voimiini nähden sopivana. Olen kiitollinen siitä, sillä siten fokus säilyy siinä minkä jo näen ja tunnen omaksi.

Ego alkoi välittömästi soimata välinpitämättömäksi ja kylmäksi, ja haluan lyhyesti selittää: Tunnen suurta kiitollisuutta elämästäni tässä ja nyt. Koen myös voimakkaasti, että pitkä lepovaihe elämässäni on päättymässä ja että pian on aika yhdistää kaikki osaaminen ja kokemukset joksikin uudeksi, ja lähteä toteuttamaan suunnitelmia. Olen valinnut tämän elämän tässä ja nyt. Haluan keskittyä olemaan minä. Tavoittelen tilaa, jossa tunnen olevani paras versio itsestäni. Tämä hetki, juuri nyt on tärkeä ja vaikka hyvin tietoisesti elän juuri nyt, katson tulevaa ja ennakoin. Näen itseni toteuttamassa rauhassa syntyneitä suunnitelmia. Tunnen, miltä se tuntuu ja tuo tunne saa minut riemuitsemaan. Riemu auttaa uskomaan niihin asioihin, joihin pystyn ja jotka tuovat iloa. Luon omaa tulevaisuutta tietoisesti.

Vaikka elämä ja suunnitelmat ovat kesken ja prosessissa, on moni asia selvää. Tuo kirkkaus auttaa tunnistamaan niitä asioita, joihin voi tarttua, kun epävarmuus tulee liian lähelle. Epävarmuutta kunnioitan suuresti, sillä se jalostaa, puhdistaa ja kiteyttää. Epävarmuuden läsnäolo pakottaa olemaan vahva ja vahva voi olla vain oman voimansa kautta. Epävarmuus sammuu vasta, kun on valmis paljastamaan sisimpänsä ja hyväksymään keskeneräisyytensä. Ihmisellä on vapaa tahto ja vapaus valita. Se on suurta.

Posted on

Erilaisuus

Eikö ole outoa, että vaikka me kaikki olemme erilaisia ja etenkin omanlaisia, voi tunne erilaisuudesta haastaa arjessa. Olen vasta aikuisena ymmärtänyt kokeneeni koko elämäni olevan toisenlainen kuin muut Ihmiset ympärilläni. Kokemus on syntynyt siitä, kuinka olen esimerkiksi reagoinut tilanteissa, millaisiin asioihin olen kiinnittänyt huomioita, millaisia kysymyksiä olen kysynyt tai miten olen mielestäni onnistunut ihmissuhteissa.

Olen outo. Elän minulle oudossa maailmassa, jossa minun on toistuvasti hankala kokea onnistumisia tai olla totuudenmukainen itselleni. Joudun joustamaan ja osallistumaan keskusteluihin, joista en saa mitään. Joudun puhumaan opittua koodikieltä, jotta tulisin hyväksytyksi.

“They laugh at me because I’m different; I laugh at them because they’re all the same.” 
― Kurt Cobain

On syntymässä idealistinen tila, jossa olen se, joka aidosti olen ja teen sitä, mikä on sieluntehtäväni. On kuin saisin vapauden olla oma outo itseni omassa rauhassa. Tähän asti olen tavoitellut hyväksytyksi tulemista, enkä enää muista miksi. Kirjoitin jo aiemmin totuuden kielestä. Minun maailmassa puhutaan totuudenkieltä. Se on nöyryyden kieli ja tulee sydämestä.